Pumpulinpehmeää pilveä? Hyvin suunniteltuna juuri sitä!

Erilaiset pilvipalvelut koskettavat nykyään jollakin tavalla lähes jokaista organisaatiota. Tarjolla on niin julkista kuin yksityistäkin pilvipalvelua, ja myös sovelluksia on jo vuokrattavissa melkoinen kirjo. Pilvipalvelun edut perinteisiin, omiin tiloihin pystytettyihin palveluihin nähden ovat kiistattomat. Enää ei investoida laitteisiin, eikä käsityöhön. Palvelujen käyttöönotto ja hallinta automatisoidaan lähes poikkeuksetta. Pilvipalvelut ovat jo myös maturiteetiltaan siinä vaiheessa, että ne voivat päihittää perinteisesti toteutetut ratkaisut luotettavuudessa ja palvelun käytettävyydessä.

Nopeiden muutosten keskellä ei kannata silti unohtaa harkintaa ja suunnittelua, jolla varmistetaan että ympäristö palvelee käyttäjiään parhaalla mahdollisella tavalla. Ennen päätöstä palvelun pilveen siirtämisestä on oltava varma siitä, että kaikki tarvittava tieto on sieltä käytettävissä. Ympäristössä voi olla esimerkiksi vaatimuksia, jotka estävät palvelun käyttämisen julkisesta pilvestä. Nykyaikaiset palvelut on myös tyypillisesti hyvin pitkälti integroitu keskenään, ja tiedon liikkuminen on turvattava migraation jälkeenkin. Mikään ei tee pilvihommasta rakettitiedettä, mutta muutokset on suunniteltava ammattimaisesti.

Tunne ympäristösi, tunnista mahdollisuudet

Tyypillinen hetki harkita palvelun siirtoa pilveen on tietenkin silloin, kun päivityksen tarve on muutenkin ajankohtainen. Parhaassa tapauksessa tarve on tunnistettu jo hyvän aikaa ennen pakollista ajolähtöä päivitykseen, ja suunnitelmat on tehty huolellisesti. Hyvä tapa on aikatauluttaa asioita roadmap-tyyliin. Valmista suunnitelmaa on helppo muokata tarvittaessa, jos tarpeet muuttuvat.

Kun tietyn palvelun siirtoa pilveen harkitaan, on tärkeää tietää mitä siirtäminen edellyttää, miten se pitää toteuttaa ja mitä siirtämisellä saavutetaan. Kustannusten säästäminen on usein merkittävä kannustin. Säästöjen määrittäminen onnistuu kuitenkin vain silloin, kun nykyisen ratkaisun kulurakenne on tarkkaan tiedossa ja uuden ratkaisun kustannukset ymmärretään oikein. Haasteena on varsinkin jokaisen kustannuksiin vaikuttavan komponentin huomiointi – kuluja kun voi peruspalvelukapasiteetin lisäksi tulla esimerkiksi tallennuskapasiteetin lisäämisestä, varmentamisesta tai vaikkapa tietoliikenteestä.

Pilvipalveluiden mukanaan tuoma täysin uusi mahdollisuus on palvelimien nopea pystyttäminen tilapäistä tarvetta varten. Jos vaikka tarvitaan neljännesvuosittain palvelimia, jotka louhivat dataa raportointiin, sitä varten voidaan pilvipalvelussa nostaa palvelimet pystyyn tuntiveloituksella. Raisua tietokantapalvelinta, jonka kuukausiveloitus on helposti 2000 euroa, onkin varsin edullista pyörittää päivä tai kaksi tuntiveloituksella.

Tieto leviää ympäriinsä?

On tyypillistä, että organisaatio ostaa palveluita usealta eri toimittajalta: sähköpostit jostakin, ERP toisaalta ja niin edelleen. Tästä ei ole haittaa, kunhan huolehditaan siitä, että palvelut hallitaan hyvin. Jokaisella organisaatiolla pitäisi olla omalle tiedolleen vaatimusmäärittely – taso, jolla palvelun on oltava erillään muusta maailmasta, missä tieto voi fyysisesti sijaita ja miten tieto on suojattu. Kaikkien toimittajien kanssa on oltava sovittuna selkeä palvelutaso, jota voidaan mielellään mitata sovituin mittarein.

Mikä usein unohtuu palveluita oman verkon ulkopuolelta ostettaessa, on kirjautuminen ja käyttäjähallinta. On hyvin tavallista, että ympäristön uudistuessa käyttäjätunnusten määrä vain lisääntyy entisestään. Pilveen siirryttäessä jopa sähköpostille ja kalenterille saattaa ilmaantua omat käyttäjätunnistustiedot. Kuten arkikokemuskin sanoo, suunta on ehdottomasti väärä. Identiteetinhallinta on pyrittävä pitämään mahdollisimman tiukasti koossa. Se onnistuu, kun suunnitellaan käyttäjätietokannasta vakiorajapinnat kertakirjautumiseen (SSO) ja vaaditaan palvelun tuottajilta tukea kertakirjautumiseen. Suuremmat organisaatiot voivat kehittää käyttäjätietokannan hallintaa edelleen erillisellä identiteetinhallinnan (IDM) ratkaisulla. Näihinkin alkaa pilvitarjonnasta löytyä helposti käyttöön otettavia ratkaisuja.

Tietoliikenteen suunnittelu

Hankittujen palveluiden tietoliikenneasioiden toiminta on tietenkin varmistettava. Usein sovellusvuokrauksen palveluntuottajat hoitavat tämän itse esimerkiksi niin, että liikenne on SSL-salattu julkisen verkon päällä. Pilvikonesaleihin voidaan myös määritellä IPSec-tunneleita oman palomuurin ja konesalin välille. Edelleen usein vaihtoehtona on myös ihan kiinteä yhteys. Tietoliikenteen osalta kannattaa varmistaa, että suunnitellun ratkaisun kapasiteetti kestää tarvittavan kuorman kaikissa käyttötilanteissa. Pilviratkaisuissa myös siirrettävälle datalle saatetaan määritellä hinta, joka voi olla erilainen palveluun päin kuin palvelusta haettuna.

Pilvipalveluiden yleistyminen tuo myös tietoliikenteeseen herkullisia mahdollisuuksia. Organisaatio, joka on valmis siirtymään täysin pilveen, ei välttämättä tarvitse erillistä lähiverkkoa enää mihinkään. Toki toimipisteessä on edelleen verkkotekniikka, mutta käyttäjät ovat kaikissa palveluissa kiinni kaikkialta aina samalla tavalla. Tällöin esimerkiksi useamman toimipisteen organisaatio voi luopua kokonaan toimipisteitä yhdistävästä, kalliista MPLS-verkosta. Käyttäjille taustalla toimivat salaus- ja VPN-tekniikat voivat olla täysin läpinäkyviä. VPN-etäkäytön sijaan käyttäjä tuntee olevansa sisäverkossa kaikkialla.

Tuumasta toimeen

Pilvipalveluita ja palveluiden migraatioita suunniteltaessa hyvä kumppani säästää hintansa verran takaisin niin ajassa, vaivassa kuin rahassakin. Olet sitten talousasioista päättävä tai IT-asiantuntija, luottokaveri erityiskoukeroissa on paikallaan. Hyvin tehdyt suunnitelmat ja huolelliset kululaskelmat palkitsevat nykytilanteessa erityisen paljon. Kun kaikesta pitää säästää, mutta tehosta ei voi tinkiä, on hyvä tietää että merkittävä kehitys on mahdollista – ja juuri nuo tavoitteet mielessä.

Tagged under:

Ricoh Finland - Imaginechange © 2014.
All rights reserved.

Log In or Sign Up